Ferritiini: Kehon raudanvarastojen mittari

Ferritiini on proteiini, joka varastoi rautaa elimistössä, ja se toimii merkkiaineena raudanvarastojen arvioimisessa. Raudalla on keskeinen rooli monissa biologisissa prosesseissa, kuten hapen kuljetuksessa ja solujen energiantuotannossa. Tästä syystä ferritiinin määrän ymmärtäminen on tärkeää terveyden kannalta.

Ferritiiniarvo

Ferritiiniarvo on laboratoriotestissä määritettävä arvo, joka kuvastaa kehon raudanvarastojen määrää. Koska ferritiini varastoi rautaa solujen sisällä, sen pitoisuus veressä korreloi suoraan elimistön kokonaisrautavarastoihin. Tämä tekee ferritiinimittauksesta arvokkaan työkalun arvioitaessa raudanpuutteen tai liikasaannin tilaa.

Rauta on elimistölle välttämätön hivenaine, jota tarvitaan monien proteiinien, kuten hemoglobiinin ja myoglobiinin, sekä monien entsyymien toimintaan. Koska liika rauta on myrkyllistä, keho säilyttää rautaa ferritiinin sisällä turvallisesti. Ferritiiniarvo antaa siis kuvan siitä, paljonko rautaa kehossa on varastoituna.

Ferritiinimittaus

Ferritiinimittaus (S-Ferrit) on verikoe, joka määrittää ferritiinin pitoisuuden seerumissa. Mittaus antaa arvokasta tietoa lääkärille, sillä se auttaa arvioimaan, onko potilaalla raudanpuutetta tai raudan ylikuormitusta.

Ferritiiniä voidaan analysoida myös plasmasta, jolloin laboratoriotestissä käytetään P-Ferrit -merkintää.

Ferritiiniarvoa voidaan mitata monista syistä, kuten osana anemian selvittelyä, raudanpuutteen diagnosoimiseksi, tai seurattaessa raudan ylikuormitustiloja. Hoitotoimenpiteet vaihtelevat tilanteen mukaan; raudanpuutteen tapauksessa voidaan tarvita rautalisää, kun taas raudan ylikuormitustilassa rautavalmisteiden käyttöä tulee välttää ja lääkäri voi määrätä lääkehoidon tai jopa flebotomiaa (veren poisto).

Anemiatestillä voit itse arvioida raudanpuutosanemian mahdollisuutta. Ferritiinitesti mittaa ferritiinin tason veressä sormenpään veripisarasta mukana tulevalla lansetilla. Tulokset kannattaa aina varmistaa terveydenhuollon ammattilaisen tekemillä lisätutkimuksilla, sillä itse tehtävät testit voivat antaa suuntaa antavia tuloksia. Lopullinen diagnoosi ja hoito tulisi tehdä terveydenhuollon ammattilaisten toimesta.

Ferritiinin viitearvot

Ferritiinin viitearvot vaihtelevat sukupuolen ja iän mukaan. Yleensä miehillä on suuremmat viitearvot kuin naisilla johtuen muun muassa kuukautisista, jotka alentavat naisilla raudan määrää.

Tarkat viitearvot tulee aina tarkistaa laboratoriokohtaisesti johtuen määrittävän laboratorion käyttämästä mittausmenetelmästä. Keskimäärin aikuisten naisten ferritiinipitoisuuden viitearvot ovat yleensä välillä 10–150 mikrogrammaa litrassa (µg/l) ja aikuisten miesten 28–370 µg/l. Viitearvot vaihtelevat laboratorioittain, ja ne on usein mukautettu ottaen huomioon väestöryhmän, kuten lasten, raskaana olevien ja iäkkäiden ihmisten, erityistarpeet.

Matala ferritiini

Matala ferritiiniarvo (<15–30 µg/l) viittaa tyypillisesti raudanpuutteeseen, mikä voi johtaa raudanpuuteanemiaan, jos tila jää hoitamatta. Anemia diagnosoidaan mittaamalla hemoglobiinin määrä, mutta matala ferritiini voi olla ensimmäinen merkki raudanpuutteesta, ennen kuin anemia kehittyy.

Raudanpuute voi johtua monista syistä, kuten riittämättömästä raudan saannista ruokavaliosta, runsaista kuukautisista, kroonisista verenvuodoista tai raudan imeytymishäiriöistä.

Alhaisen ferritiinin oireet

Kun ferritiini on alhainen, keho ei pysty tuottamaan tarpeeksi hemoglobiinia, mikä voi johtaa anemian oireisiin, kuten:

• väsymys ja uupumus
• hengenahdistus
• kalpeus
• päänsärky
• huimaus tai pyörtyminen
• matala ferritiini ilman anemiaa -tilaan jossa anemian kaltaisia oireita

Joskus ferritiinitaso voi olla matala ilman anemiaa. Tällöin ihminen voi kokea anemiaan viittaavia oireita, vaikka hemoglobiini olisi normaali.

Korkea ferritiini

Korkea ferritiiniarvo (>300–400 µg/l) voi olla merkki raudan ylikuormituksesta, joka voi johtua perinnöllisestä tilasta kuten hemokromatoosista, pitkittyneestä tulehduksesta, maksasairauksista, tietyistä infektioista tai muista terveysongelmista, kuten metabolisesta oireyhtymästä.

Korkean ferritiinin oireet

Vaikka korkea ferritiini itsessään ei välttämättä aiheuta oireita, se voi liittyä seuraaviin tiloihin:

• nivelkivut
• lihaskivut
• vatsakivut
• väsymys
• ihon tummuminen

Korkea ferritiini voi aiheuttaa myös heikentynyttä muistia ja keskittymiskykyä, sekä lihasheikkoutta.

Ferritiiniarvon ollessa liian korkea tai matala se voi aiheuttaa laaja-alaisia oireita, jotka voivat vaikuttaa elämänlaatuun. On tärkeää, että nämä oireet tunnistetaan ajoissa, ja ferritiiniarvoa säädellään ravinnon, lisärautavalmisteiden tai joskus jopa verenluovutuksen avulla.

Ferritiiniarvon seuranta ja hoito

Kun matala tai korkea ferritiiniarvo on todettu, seurantatutkimukset ja hoito riippuvat taustalla olevasta syystä. Raudanpuutteen hoidossa käytetään yleensä rautavalmisteita ja ruokavaliomuutoksia. Korkean ferritiinin hoitoon voi kuulua lääkitystä tai toimenpiteitä raudan poistamiseksi kehosta, sekä perussairauden hoitoa.

Kysy lisää rautavalmisteista apteekista tai käänny lääkärin puoleen. Lisätietoa tuotteista löydät niiden pakkausselosteista.

Raudan saanti ja alhaisen ferritiinitason hoito

Raudan saanti on kriittistä ferritiinitasojen ylläpitämiseksi, ja se voidaan varmistaa monipuolisen ja tasapainoisen ruokavalion kautta. Raudanlähteitä on kahdenlaisia: hemirauta ja ei-hemirauta. Hemirauta on peräisin lihasta ja on kehon helposti hyödynnettävissä. Sitä löytyy punaisesta lihasta, kalasta ja siipikarjasta. Ei-hemirauta on peräisin kasvilähteistä, kuten palkokasveista, täysjyvätuotteista, pähkinöistä ja vihreistä lehtivihanneksista, mutta se ei ole yhtä hyvin imeytyvää kuin hemirauta.

Raudan imeytymisen tehostaminen

Raudan imeytymistä voidaan tehostaa nauttimalla C-vitamiinia sisältäviä ruokia tai juomia rautapitoisten aterioiden yhteydessä. Esimerkiksi lasillinen appelsiinimehua tai runsaasti C-vitamiinia sisältäviä hedelmiä ja kasviksia voi auttaa. Tietyt ainesosat, kuten tanniinit, kalsium (maitotuotteet) ja fytaatit (tietyt kasvipohjaiset ruoat), voivat sen sijaan heikentää raudan imeytymistä, joten niiden nauttimista samaan aikaan rautapitoisten ruokien kanssa tulisi välttää.

Alhaisen ferritiinitason hoito

Alhaisen ferritiinitason hoitoon voidaan lähestyä usealla tavalla:

• Ravinnon kautta: Lisäämällä rautapitoisia ruokia päivittäiseen ruokavalioon. Tämä on ensisijainen hoitokeino lievässä raudanpuutteessa.
• Rautalisät: Jos ruokavalio ei riitä nostamaan ferritiinitasoja tai jos henkilöllä on merkittävä raudanpuute, lääkäri saattaa määrätä rautalisää.
• Vitamiini- ja kivennäisainelisät: Lisäksi voi olla tarpeen varmistaa riittävä muiden ravintoaineiden, kuten C-vitamiinin ja B12-vitamiinin saanti, jotka ovat tärkeitä raudan aineenvaihdunnalle.
• Terveysongelmien hoito: Jos alhainen ferritiini johtuu verenvuodosta tai imeytymishäiriöstä, on tärkeää hoitaa myös nämä perussyyt.
• Säännölliset verikokeet: Verikokeiden avulla voidaan seurata hoidon vaikutusta ja ferritiinitason nousua.

On tärkeää huomata, että raudan lisääminen ruokavalioon tai lisäravinteiden muodossa tulisi aina tehdä terveydenhuollon ammattilaisen suosituksesta ja valvonnassa, sillä liiallinen raudan saanti voi olla haitallista ja johtaa raudan ylikuormitukseen.

Yhteenveto

Ferritiiniarvon määrittäminen on siis olennainen osa monien sairauksien diagnosointia ja hoitoa. Säännöllinen seuranta ja asianmukainen hoito voivat estää raudanpuutteen tai liikasaannin komplikaatioita ja edistää yleistä terveyttä.

Asiantuntijana Yliopiston Apteekin farmaseutti ja terveystieteiden maisteri Susanna Hynninen.