Säännöllinen hampaiden pesu – pidä huolta suuhygieniasta ja saavuta muutakin kuin kaunis hymy

Mies ja lapsi pesevät hampaita

Hyvä suuhygienia on muutakin kuin kaunis hymy. Hampaista ja suusta huolehtiminen on tärkeää, sillä vaarattomiltakin vaikuttavat suun vaivat altistavat vakavillekin sairauksille. Näillä helpoilla ohjeilla kohennat suusi hyvinvointia.

Huolellinen harjaus aamuin illoin – jo pikkulapset oppivat, miten suun terveydestä huolehditaan. Harmi vain, että me aikuiset usein unohdamme tämän.

Vain vähän yli puolet yli 30-vuotiaista miehistä kertoo harjaavansa hampaansa vähintään kahdesti päivässä. Naisilla vastaava osuus on 80 prosenttia, kertoo FinTerveys 2017 -tutkimus. Kouluterveyskyselyn mukaan ammatillisessa oppilaitoksessa opiskelevista pojista vain joka kolmas pesee hampaansa suositusten mukaisesti kahdesti päivässä.

Samaan aikaan jatkuva napostelu sekä runsas energiajuomien, limsojen ja sokerin nauttiminen tekevät hallaa suun terveydelle. Tupakoinnista puhumattakaan.

Huono suuhygienia altistaa suun tulehduksille, jotka usein etenevät salakavalasti ja vähin oirein. Krooniset tulehdukset altistavat vakavillekin sairauksille, kuten valtimokovettumataudille tai sydän- ja aivo¬infarktille.

Onneksi suun terveydestä huolehtiminen on aika simppeliä. 

Näillä ohjeilla onnistut:

1. Puhdista hampaat huolellisesti

Tälläkin hetkellä pienen pienet bakteerit lisääntyvät hampaidesi pinnoilla. Bakteerit altistavat reikiintymiselle ja ientulehdukselle, jotka nostavat koko elimistön matala-asteista tulehdustilaa. 

Jos hampaita ei puhdista huolella, bakteeriplakki kovettuu hampaiden pinnalle hammaskiveksi, joka vuorostaan kerää lisää plakkia pintaansa. 

Hammaskivi ei ole vain kosmeettinen vaiva, vaan se altistaa krooniselle ientulehdukselle sekä hampaan kiinnityskudoksen tulehdukselle, parodontiitille. Parodontiitti voi edetessään aiheuttaa jopa hampaiden irtoamista ja altistaa sydän- ja verisuonisairauksille.

Huolellisen omahoidon lisäksi on tärkeää käydä säännöllisesti hammaslääkärissä. Jos suurempia vaivoja ei ole, yleensä aikuiselle riittää tarkastus parin vuoden välein. Ikäihmisille ja heille, joilla on suun terveyteen vaikuttavia tulehduksia, sairauksia tai lääkityksiä, suositellaan tarkastuksia yleensä useammin.

Tee näin:

2. Kuiva suu? Ikä ja syljen määrä vaikuttavat

Iän myötä hampaiden reikiintyminen usein lisääntyy. Tämä johtuu siitä, että syljen eritys vähenee ja suun kuivuus lisää reikiintymisriskiä. Samalla motoriikkakin heikkenee ja hampaiden puhdistus voi jäädä vaillinaiseksi. Kuivan suun oireita voivat olla esimerkiksi metallin maku suussa tai kitalakeen tarttuva tahmea kieli.

Myös jotkut perussairaudet ja lääkitykset aiheuttavat suun kuivumista. Esimerkiksi Sjögrenin syndroomassa syljen eritys vähenee, jolloin puhuminen ja syöminen vaikeutuvat. Suun kuivumista voivat aiheuttaa myös reuma-, astma-, diabetes- ja psyykenlääkkeet sekä verenpaine- ja sydänlääkkeet. 

Tee näin:

  • Käy säännöllisesti hammaslääkärissä, jos sinulla on suun terveyteen vaikuttava sairaus tai lääkitys. Jos huomaat muutoksia suun terveydessä, voi lisäksi lääkäri harkita lääkityksen vaihtamista. 
  • Jos tavallisen hammasharjan käyttö on iän tai sairauden vuoksi vaikeaa, kokeile paksuvartista harjaa. 
  • Kuivan suun omahoitoon on imeskelypastilleja, jotka lisäävät syljen eritystä. Myös kosteuttava geelisumute tai limakalvoille levitettävä geeli helpottavat oireita.

3. Hammaseroosio ja hampaiden reikiintyminen – syö hammasystävällisesti

Aina kun syöt tai juot jotain hiilihydraattipitoista, suun bakteerit muodostavat happoja, jotka liuottavat hampaan kovan ulkokuoren mineraaleja. 

Sylki neutraloi happoja, jolloin liuenneet mineraalit palautuvat hampaan pintaan. Jos kuitenkin napostelet tai juot jatkuvasti, ei tätä korjaantumista ehdi tapahtua. Tällöin hampaat reikiintyvät.

Myös happamat virvoitusjuomat, energia- ja urheilujuomat ja mehut sekä etikkaiset ruoat liuottavat ja pehmentävät hampaita. Tätä kutsutaan hammaseroosioksi.

Toisaalta on ravintoaineita ja ruokia, jotka edistävät hampaiden terveyttä. Hampaat tarvitsevat rakennusaineikseen kalsiumia ja magnesiumia, niiden tukikudokset vuorostaan C-vitamiinia. 

Tee näin:

  • Syö 5–6 kertaa päivässä ja vältä napostelua aterioiden välissä.
  • Satsaa monipuoliseen ja terveelliseen ruokaan. Tuoreista hedelmistä, kasviksista ja marjoista saat C-vitamiinia. Täysjyväviljan ja pähkinöiden pureskelu lisää syljen eritystä, ja lisäksi saat niistä magnesiumia.
  • Kalsiumia saat maitotuotteiden lisäksi esimerkiksi soijarouheesta, manteleista ja parsakaalista. Jos kalsiumin saanti jää vähäiseksi, harkitse kalsiumlisää.
  • Ota ruoan jälkeen ksylitolipastilli tai -purkka, joka katkaisee happohyökkäyksen.

4. Hampaiden vihlonta – älä kärsi turhaan

Hampaiden vihlonta voi johtua yksittäisen hampaan reiästä tai esimerkiksi ienten vetäytymisestä

Toisaalta vihlovat hampaat voivat johtua hampaiden mekaanisesta tai kemiallisesta kulumisesta, jota aiheuttavat esimerkiksi hampaiden narskuttelu, refluksitauti tai happamien ruokien ja juomien nauttiminen.

Myös makeat, happamat tai kylmät ruoat ja juomat voivat saada hampaat vihlomaan. Niiden välttäminen on paras ensiapu. 

Vihlomisen syytä kannattaa selvitellä hammaslääkärissä. Hampaan paikkaus, hammaskaulojen suojaus tai hampaiden kruunuttaminen voi olla paikallaan. Lisäksi vihlomista voi ehkäistä kotihoidolla.

Tee näin:

  • Käytä pehmeää hammasharjaa. Harjaa kevyesti, älä paina.
  • Käytä vihloville hampaille tarkoitettua hammastahnaa, joka suojaa hammaskauloja. Kivun lievittämiseksi voit myös levittää tahnaa sormella suoraan vihlovaan hampaaseen.
  • Kokeile fluoripitoista suuvettä tai imeskelypastilleja, jotka vahvistavat hampaan pintaa.

5. Haiseva hengitys – apukeinoja löytyy

Jos syöt valkosipulia, ei ole ihme, jos hengityksesi haisee. Mutta pahanhajuinen hengitys voi vaivata muulloinkin.

Usein haiseva hengitys kielii huonosta suuhygieniasta. Jos esimerkiksi hampaiden välit tai kieli jäävät putsaamatta, jää suuhun bakteereita, jotka tuottavat pahanhajuisia yhdisteitä. Myös ientulehdus saa helposti hengityksen tuoksahtamaan. 

Toisaalta hajun syy voi olla kuivassa suussa, jota aiheuttavat lääkitysten ja sairauksien lisäksi esimerkiksi kuorsaaminen ja suun kautta hengittäminen.

Monesti hengitys raikastuu, kun puhdistat hampaat, hammasvälit ja kielen huolellisemmin. Jos ongelma ei tästä huolimatta väisty, kannattaa se ottaa puheeksi hammaslääkärissä.

Tupakointi aiheuttaa pahanhajuista hengitystä – mutta paljon vakavampiakin suun ongelmia. Tupakointi muun muassa heikentää ikenien verenkiertoa ja suun haavojen paranemista sekä altistaa parodontiitille ja suusyövälle. Tupakoinnin lopettaminen kannattaa aina. Yliopiston Apteekista löydät erilaisia nikotiinikorvaustuotteita lopettamisen tueksi.

Tee näin:

  • Pese huolella hampaiden pinnat, välit ja kieli. 
  • Alkoholiton purskutteluliuos ehkäisee pahaa hajua tuotavien bakteerien lisääntymistä.
  • Kuorsaukseen voivat auttaa ylipainon pudotus ja tupakoinnin lopettaminen. Myös apteekissa myytävä nielusumute, nenäteippi tai imeskelytabletit voivat auttaa.
  • Refluksitauti voi aiheuttaa hajua syvemmältä ruoansulatuskanavasta. Apteekista saat hengityksen raikastamiseen nielaistavia kapseleita.
  • Tukkoinen nenä voi pakottaa hengittämään suun kautta, jolloin suu kuivuu. Kosteuttavat tai lyhytaikaisesti käytettävät avaavat nenäsumutteet helpottavat oloa.   

Asiantuntijana Yliopiston Apteekin farmaseutti Sirpa Viero.