Influenssa: oireet, itämisaika, tarttuvuus ja kotihoito-ohjeet

Influenssa on akuutti hengitystieinfektio, jonka aiheuttavat influenssavirukset. Nämä virukset jaetaan kolmeen tyyppiin: A, B ja C, joista ensimmäiset kaksi aiheuttavat merkittävimmät influenssaepidemiat. Taudin oireet voivat vaihdella lievistä vakaviin, ja pahimmillaan influenssa voi johtaa vakaviin komplikaatioihin. Influenssakausi Suomessa on joulukuun ja huhtikuun välisenä aikana ja epidemiahuippu osuu yleensä alkuvuoteen.

Artikkeli lyhyesti:

• Influenssan oireita ovat korkea kuume, lihassäryt, kuiva yskä, väsymys ja päänsärky. Oireet alkavat äkillisesti ja ovat voimakkaita.
• Influenssa leviää pisaratartuntana, itämisaika 1–7 päivää, tarttuvuus suurin 3–5 päivän ajan oireiden alusta.
• Riskiryhmiä ovat vanhukset, lapset ja kroonisesti sairaat, jotka ovat alttiita vakaville jälkitaudeille, kuten keuhkokuumeelle.
• Influenssarokote ja käsihygienia ovat tehokkaimpia keinoja suojautua taudilta ja ehkäistä influenssatartuntoja.
• Hoidon kulmakivet: Lepo, nesteytys ja kuumelääkkeet. Hakeudu lääkäriin vakavien oireiden takia tai jos kuulut riskiryhmään.

Influenssan tyypillisimmät oireet

Influenssan oireet voivat muistuttaa monin tavoin tavallista flunssaa. Yleensä ne kuitenkin ovat voimakkaampia ja alkavat äkillisemmin. 

Korkea kuume: Yksi influenssan selkeimmistä merkeistä on usein korkea kuume, joka nousee äkillisesti. Ruumiinlämpö voi nousta jopa 39-40 asteeseen. Tavallisessa flunssassa kuume on harvinaisempi oire, ja ilmenee yleensä lievempänä.

Lihassäryt ja -kivut: Influenssaan liittyvät lihassäryt ovat usein voimakkaita ja voivat tuntua ympäri kehoa, erityisesti selässä, käsivarsissa ja jaloissa. 

Kuiva yskä: Influenssan yhteydessä yskä on usein kuivaa, hakkaavaa ja voimakasta.

Väsymys ja heikotus: Vaikka flunssakin voi saada olon tuntumaan väsyneeltä, influenssa aiheuttaa usein merkittävää väsymystä ja voimattomuutta, joka voi jatkua useita päiviä.

Päänsärky: Influenssaan liittyy usein voimakas päänsärky.

Joillakin voi esiintyä influenssan yhteydessä myös muita oireita, kuten:

• Kurkkukipu
• Nenän tukkoisuus tai vuotaminen (ei kuitenkaan influenssan alkuvaiheessa)
• Silmien punoitus ja ärsytys

Vaikka nämä oireet voivat olla samankaltaisia flunssan oireiden kanssa, influenssan yhteydessä ne yleensä liittyvät muihin, voimakkaampiin oireisiin.

Lasten kohdalla influenssan erottaminen muista virusten aiheuttamista hengitystieinfektioista on vaikeampaa. Lapsilla kuume liittyy yleisesti hengitystietulehduksiin aiheuttajasta riippumatta. Lapsilla myös nuha liittyy yleisesti jo influenssan alkuvaiheeseen toisin kuin aikuisilla.

Influenssan vakavamman jälkitaudit

Vaikka useimmat ihmiset toipuvat influenssasta ilman vakavia komplikaatioita, terveydentilaltaan tai vastustuskyvyltään heikommilla ryhmillä, kuten vanhuksilla, pienillä lapsilla ja tiettyjä pitkäaikaissairauksia sairastavilla henkilöillä, on riski saada vakavampia jälkitauteja. Tällaisia voivat olla esimerkiksi keuhkokuume, keuhkoputkentulehdus, poskiontelontulehdus ja korvatulehdukset. Influenssa voi myös pahentaa olemassa olevia terveysongelmia, kuten astmaa tai sydänsairauksia.

Jos teet positiivisen influenssatestin tai epäilet saaneesi influenssan ja kuulut riskiryhmään tai oireesi ovat erityisen vakavia, ota yhteyttä terveydenhuollon ammattilaiseen neuvojen ja mahdollisen hoidon saamiseksi.

Influenssa A ja influenssa B: influenssan eri virustyypit

Influenssavirukset jaetaan kolmeen ryhmään: A, B ja C. Tyypit A ja B aiheuttavat yleisimmin sairastumisia ja epidemioita, kun taas C-tyypin virus johtaa yleensä vain lieviin hengitystieinfektioihin eikä ole merkittävä terveydellinen huolenaihe. 

Sekä A ja B -tyypin influenssavirukset ovat syyllisiä vuosittaisiin influenssakausiin, ja ne ovatkin tärkeimmät kohdevirukset influenssarokotteissa. Influenssarokotteet sisältävät yleensä sekä A- että B-tyypin viruksia vastaavia komponentteja, mikä tarjoaa laajan suojan taudin eri muodoille. Rokotteet suunnitellaan vuosittain WHO:n suositusten perusteella, jotta ne tarjoaisivat parhaan mahdollisen suojan kulloinkin kiertäviä virustyyppejä vastaan.

Miten Influenssa A ja influenssa B eroavat toisistaan?

Influenssa A -virus voidaan luokitella vielä edelleen alatyyppeihin sen pinnalla olevien proteiinien, hemagglutiniinin (H) ja neuraminidaasin (N), perusteella. Esimerkiksi A(H1N1) ja A(H3N2) ovat kaksi influenssa A -viruksen alatyyppiä, jotka ovat aiheuttaneet merkittäviä ihmisten sairastumisia viime vuosikymmeninä. 

A-tyypin virukset voivat tarttua sekä ihmisiin että eläimiin. Tämä tekee niistä erityisen vaikeita hallita, koska ne voivat myös muuntua eläinten ja ihmisten välillä.

Influenssa B -viruksen aiheuttama tauti on yleensä lievempi, kuin A-tyypin viruksen aiheuttama. B-virukset kiertävät pääasiassa vain ihmisten keskuudessa.

Influenssan itämisaika, tarttuvuus ja kesto

Influenssan itämisaika on tyypillisesti 1–7 päivää. Useimmiten oireet alkavat nopeasti, noin 1–2 päivän kuluessa. Tyypillisesti virusta erittyy jo pari päivää ennen oireiden alkamista.

Tarttuvuus: kauanko influenssa tarttuu?

Tarttuvuus on suurimmillaan ensimmäisten oireiden ilmestymisen jälkeen, noin 3–5 päivän ajan. Lapsilla ja heikentyneen immuunijärjestelmän omaavilla henkilöillä virus voi olla tartuttava pidempään, jopa yli viikon ajan. 

Influenssaviruksen tarttuvuutta lisää sen kyky levitä ilmateitse pisaratartuntana. Virus voi siis levitä aina, kun sairastunut yskii, aivastaa tai puhuu. Virukset voivat levitä myös kosketuksen ja pintojen kautta, jos henkilö koskettaa saastunutta pintaa ja sen jälkeen omia kasvojaan.

Kauanko influenssa kestää?

Influenssan oireet kestävät tyypillisesti 3–7 päivää. Täydellinen toipuminen taudista voi kuitenkin vaatia kaksi viikkoa tai enemmänkin, jos sairastuneella on ollut vakava infektio tai hän kuuluu riskiryhmiin. Kuume ja voimakkaat oireet, kuten lihassäryt ja väsymys, lievittyvät yleensä muutaman päivän kuluessa, mutta yskä ja yleinen heikotus voivat jatkua pidempään. Jos sinulla on todettu influenssa, ota aikaa levolle ja vältä liian nopeaa paluuta arkeen.

Influenssan ennaltaehkäisy: miten voin välttää influenssan?

Influenssarokote on tärkein keino influenssalta suojautumiselle. Rokote antaa suojan influenssaviruksen aiheuttamaa infektiota vastaan ja vähentää influenssan vakavuutta, jos rokotettu henkilö sairastuu. 

Rokotteen koostumus päivitetään vuosittain vastaamaan kulloinkin kiertäviä viruskantoja, minkä vuoksi vuotuinen kausi-influenssarokotus on suositeltavaa. Rokotus on erityisen tärkeä riskiryhmille, jotka ovat alttiimpia sairastumaan vakavaan influenssaan ja sen jälkitauteihin. Influenssarokote kannattaa ottaa ennen influenssakauden alkua eli loka-marraskuussa. 

On hyvä kiinnittää huomiota myös seuraaviin asioihin:

• Käsihygienia: Käsien usein ja huolellisesti peseminen saippualla ja vedellä vähentää tartuntoja. Alkoholipohjainen käsidesi on hyvä vaihtoehto silloin, kun käsienpesu ei ole mahdollista. Kannusta myös lapsia tiheään käsienpesuun!
• Yskimis- ja aivastamishygienia: Yski tai aivasta kertakäyttöiseen nenäliinaan tai hihaan, ei käsiin, jotta estät virusten leviämisen. Jos sinulla on nuhaoireita tai yskää, voit myös käyttää kertakäyttöistä maskia julkisilla paikoilla ja kulkuvälineissä.
• Vältä koskettamasta kasvoja, jos et ole pessyt käsiäsi: Virukset voivat päästä elimistöön silmien, nenän ja suun kautta.

Influenssan jälkitaudit

Vaikka useimmat toipuvat influenssasta ilman vakavia seurauksia, joissakin tapauksissa se voi johtaa jopa hengenvaarallisiin jälkitauteihin. Riski jälkitautien kehittymiseen on suurempi iäkkäillä, pienillä lapsilla sekä niillä, joilla on olemassa olevia terveysongelmia, kuten sydän- tai keuhkosairauksia tai heikentynyt immuunijärjestelmä.

Yleisimmät influenssan jälkitaudit ovat:

• Bakteeriperäinen keuhkokuume
• Bronkiitti eli keuhkoputkien tulehdus: aiheuttaa yskää ja hengitysvaikeuksia.
• Sinuiitti eli poskionteloiden tulehdus: aiheuttaa painetta ja kipua kasvoissa.
• Korvatulehdus: yleinen erityisesti lapsilla.

Lisäksi influenssa voi pahentaa olemassa olevia kroonisia sairauksia, kuten astmaa tai sydänsairauksia.

Influenssan hoito

Influenssan kotihoito keskittyy oireiden lievittämiseen ja yleisen hyvinvoinnin ylläpitämiseen. Jos olosi on kurjasta voinnista huolimatta sellainen että pärjäät kotona oireiden kanssa, voit käyttää kotihoitona seuraavia keinoja:

• Lepo: Keho tarvitsee voimia taistellakseen infektiota vastaan, joten riittävä lepo on ensiarvoisen tärkeää.
• Nesteytys: Kuume ja hikoilu voivat johtaa nestehukkaan, joten riittävä veden ja muiden nesteiden nauttiminen on tärkeää.
• Kipu- ja kuumelääkkeet: Parasetamoli tai tulehduskipulääkkeet voivat auttaa alentamaan kuumetta ja lievittämään lihaskipuja. Noudata lääkkeen annosteluohjeistusta ja lue lääkkeen pakkausseloste huolella ja varmistu lääkkeen soveltuvuudesta ennen käyttöä.
• Kostea ilma: Ilmankostuttajien käyttö, höyryhengitys tai kuuma suihku voi auttaa lievittämään hengitystieoireita.

Milloin influenssan vuoksi tulee hakeutua lääkäriin?

Vaikkei suurin osa influenssatapauksista vaadi lääkärin hoitoa, on syytä hakeutua lääkärin hoitoon, mikäli havaitset seuraavia merkkejä:

• Jos oireet ovat erityisen vakavia tai ne pahenevat parantumisen jälkeen.
• Jos sairastava kuuluu influenssan riskiryhmiin: iäkkäät, raskaana olevat, pienet lapset tai kroonisista sairauksista kärsivät.
• Jos esiintyy hengitysvaikeuksia, rintakipua, sekavuutta tai sinertäviä huulia.
• Jos oireet eivät lievity kotihoidosta huolimatta kohtuullisen ajan kuluessa.

Asiantuntijana Yliopiston Apteekin farmaseutti ja terveystieteiden maisteri Susanna Hynninen.