Yliopiston Apteekissa työskentelee noin 1 000 terveyden ja hyvinvoinnin asiantuntijaa. Heistä noin sata työskentelee esihenkilötehtävissä. Esihenkilötyön jatkuva kehittäminen on keskeisessä roolissa yrityksen tavoitteiden saavuttamisessa sekä erinomaisen työntekijäkokemuksen rakentamisessa.
"Olen ylpeä, että olemme yhdessä määritelleet meidän johtamisemme periaatteet; millaista johtamista tavoitellaan ja millaista käyttäytymistä emme hyväksy. Johtamisen periaatteet rakentavat yhdenmukaista ja tasalaatuista johtamiskulttuuria. Erinomaisen työntekijäkokemuksen ytimessä on hyvä johtaminen. Johtamisen periaatteet tulevat olemaan mukana henkilöstötutkimuksissa, koska on tärkeää, että meillä on dataa siitä, miten periaatteet toteutuvat käytännössä", Yliopiston Apteekin henkilöstöjohtaja Sami Laine kuvailee.
Haastattelimme neljää Yliopiston Apteekin esihenkilöä siitä, miten suuri merkitys jatkuvalla esihenkilötaitojen kehittämisellä on heille, ja miten yhdessä määritellyt johtamisen periaatteet ohjaavat heitä työssään.
Mika Einto
IT Operations Manager, Tietohallinto
Esihenkilökokemusta 15 v
Katja Kammonen
Tuotantopäällikkö, Lääkevalmistus
Esihenkilökokemusta 20 v
Rami Kivistö
Apteekinhoitaja, Iso Omena Espoo
Esihenkilökokemusta 15 v
Iida Ruohosaari
Vt. Tietopalvelupäällikkö, Lääkeneuvonta ja asiakaspalvelu
Esihenkilökokemusta 3 v
Johtamisen periaatteet ohjaavat esihenkilöitä
Yliopiston Apteekin esihenkilöt ovat yhdessä määritelleet periaatteet, joilla tiimejä ja koko yritystä johdetaan kohti onnistumisia. Johtamisen periaatteet muodostuvat neljästä osa-alueesta, joista jokainen on purettu huoneentaulumaisiin ohjeistuksiin siitä, miten hyvä esihenkilö toimii työssään ja miten ei.
Johtamisen periaatteiden osa-alueet ovat:
- Näytän suunnan ja mahdollistan tavoitteiden saavuttamisen
- Innostun ja innostan
- Johdan kehittymistä ja kehittämistä
- Luotan ja kannustan toimimaan rohkeasti
Niin Mika, Katja, Rami kuin Iidakin kokee johtamisen periaatteet erinomaisena ohjenuorana omassa arjessaan ja esihenkilötyössään. Heistä jokainen osa-alue ohjaa heitä oikeaan suuntaan, mutta mikä motivoi heitä eniten?
”Innostun ja innostan on itselleni kaikkein vierain, ja siksi se kiinnostaa ja motivoi. Voin oppia uutta ja aiheessa on positiivinen henki”, kuvailee Yliopiston Apteekin lääkevalmistuksen tuotantopäällikkö Katja Kammonen.
”Näytän suunnan ja mahdollistan tavoitteiden saavuttamisen on suurin inspiraattorini. Pystyn jakamaan omaa osaamistani ja kokemustani muille, jolloin muut voivat hyödyntää tietoa omassa työssään tai työskentelytavoissaan. Tätä kautta näkyy konkreettisia ja mitattavia hyötyjä, jotka motivoivat minua”, kertoo Yliopiston Apteekin Espoon toimipisteen apteekinhoitaja Rami Kivistö.
“Luotan ja kannustan toimimaan rohkeasti innostaa minua henkilökohtaisesti eniten. Meissä kaikissa on valtava potentiaali uuden oppimiselle ja uuden luomiselle. Esihenkilön tärkein yksittäinen tehtävä on mielestäni kannustaa työntekijää tämän potentiaalin hyödyntämiseen”, kuvailee Yliopiston Apteekin lääkeneuvonta- ja asiakaspalveluyksikön vt. tietopalvelupäällikkö Iida Ruohosaari.
Joskus on kuitenkin vaikea valita vain yhtä, kun on neljä hyvää, joiden joukosta valita.
”Minulle yksi tärkeimpiä asioita on tiimin toimivuus ja hyvä yhteisen tekemisen meininki. Kun kaikilla on hyvä olla töissä ja motivaatio kohdillaan, menee moni hankalakin asia hienosti maaliin. Tämän toteutuminen on merkityksellistä kaikkien edellä mainittujen periaatteiden kohdalla”, tiivistää Yliopiston Apteekin sisäisistä IT-tukipalveluista, infrasta ja tietoturvasta vastaava IT Operations Manager Mika Einto.
Tulevaisuus vaatii empaattisen jämäkkää johtamista
Empaattisen jämäkkä johtaminen on sitä, mitä Yliopiston Apteekin esihenkilöiltä odotetaan työssään. Se tarkoittaa välittävää otetta, mutta tavoitteellista ja määrätietoista johtamista kohti asetettuja tavoitteita.
Kuuntelun taito, luottamus sekä vapaus ja vastuu kuuluvat myös empaattisen jämäkän johtamisen viitekehykseen.
“Empaattisesti jämäkkä esihenkilö kuuntelee työntekijöitään ja antaa vapautta, mutta toisaalta edellyttää myös vastuuta. Yhteisten pelisääntöjen noudattaminen on ennen kaikkea tasapuolisuus- ja hyvinvointikysymys. Jotta koko työyhteisö voi hyvin, on jokaisen sitouduttava yhteisiin sääntöihin ja tavoitteisiin”, Iida Ruohosaari kuvailee.
Inhimillisyys korostuu pohtiessa empaattisen jämäkkää johtamista käsitteenä. Sanan empaattinen yhdistäminen johtamiseen tekee esihenkilöistäkin enemmän ihmisiä ja tuo esihenkilöitä ja työntekijöitä lähemmäs toisiaan.
”Empaattisen jämäkkä johtaminen tarkoittaa minulle sitä, että kuuntelen jokaista ja keskustelen avoimesti vaikeistakin asioista. Päätöksiä teen työyhteisön ja yrityksen edut huomioiden”, kiteyttää Rami Kivistö.
”Henkilö kohdataan ihmisenä ja häntä tuetaan niin ammatillisissa kuin henkilökohtaisissakin asioissa tarpeen mukaan. Henkilön kanssa pyritään avoimeen vuorovaikutukseen, pyritään olemaan joustavia puolin ja toisin. Samalla voidaan kuitenkin olla sopivassa määrin vaativia ja rajoja-asettavia, jos ja kun tilanne niin vaatii”, kuvailee Mika Einto.
Yritykset ja yrityskulttuurit muovautuvat ja kehittyvät jatkuvasti. Esimerkiksi koronavuodet toivat etätyön osaksi monia työtehtäviä ja jättivät jälkeensä vahvan hybridityön kulttuurin. Teknologia ja tekoäly tuovat puolestaan koko ajan uusia tapoja ja välineitä tehdä työtä niin työpaikoilla kuin kotitoimistoillakin.
”Juuri nyt tarvitaan selkeitä johtamisen periaatteita ja empaattisen jämäkkää johtamista. Yliopiston Apteekki on mielestäni hyvällä matkalla kohti tulevaisuutta ja se vaatii selkeää, tavoitteellista ja innostavaa johtamista. Työyhteisöt ja ympäristö muuttuvat ja kehittyvät, myös esihenkilötaitojen pitää olla linjassa muutoksien kanssa. Esihenkilöiden rooli korostuu, kun muutoksia tulee läpivietäväksi”, Katja Kammonen toteaa pohtiessaan tulevaa.
Muutos vaatii jatkuvaa esihenkilötaitojen kehittämistä
Johtamisen jatkuva kehittäminen on tärkeää, jotta esihenkilötaidot pysyvät ajan tasalla muutoksessa ja murroksessa.
Koulutukset ja valmennukset antavat eväitä toimia omien tiimien johdossa, opettavat tuntemaan itseään johtajana sekä tunnistamaan omia vahvuuksia ja heikkouksia esihenkilönä.
”Olen saanut koulutuksesta lisää rohkeutta viedä asioita systemaattisemmin eteenpäin. Itsestään oppii koko ajan uutta ja lisää”, Katja Kammonen toteaa.
“Esihenkilökoulutukselta olen saanut kallisarvoisia vinkkejä ja tukea hankalienkin tilanteiden kohtaamiseen ja käsittelyyn. Esihenkilökoulutukset ovat vahvistaneet käsityksiäni omista vahvuuksistani ja kehityskohteistani”, Iida Ruohosaari kuvailee omia kokemuksiaan esihenkilövalmennuksista.
Myös verkostoituminen ja ajankohtaisista asioista keskustelu esihenkilökollegoiden kesken koetaan tärkeäksi osaksi esihenkilövalmennuksia.
”Koulutukset antavat minulle uusia ajatuksia yksilöllisempään esihenkilötyöhön ja toivon, että osaan yhä paremmin huomioida ihmisten erilaisuutta omassa johtamisessani. Kouluttautuminen auttaa meitä esihenkilöitä pitämään mielessä sen, mikä on tärkeää ja mitä haluamme yrityksemme johtamisessa painottaa. Koulutuksissa pääsee myös verkostoitumaan kollegoiden kanssa ja innostus tarttuu”, kertoo Rami Kivistö.
Tulevaisuus ja sen muutos mietityttää. Esihenkilötyön tärkeys korostuu, kun muutos on jatkuvaa ja se vaatii myös esihenkilöiltä aiempaa enemmän.
”Työmarkkinoiden tilanne ja työympäristöt muuttuvat jatkuvasti. Näihin muutoksiin on varauduttava, sillä tarpeiden muuttuessa ne muuttavat samalla myös johtamiseen kohdistuvia vaatimuksia. Esihenkilötehtävässäkään henkilö ei ole koskaan valmis vaan se vaatii jatkuvaa itsetutkiskelua ja pohdintaa, jotta olisi omassa työssään parempi”, Mikä Einto pohtii.
Kaiken kaikkiaan esihenkilötyö on työtä, joka vaatii aikaa ja panostamista niin yritykseltä kuin yksilöiltäkin. Ei riitä, että esihenkilöt ovat esihenkilöitä vain paperilla vaan henkilökohtaisiin kohtaamisiin ja tiimin tukemiseen on varattava aikaa arjessa. Johtajien tulee johtaa esimerkillä ja olla vuorovaikutuksessa tiimiläistensä kanssa, jotta hyvin suunniteltu johtaminen saadaan vietyä käytäntöön, ja jotta sillä saadaan aikaan tuloksia.