Lapsi taas kipeänä? Näin tuet lapsen vastustuskykyä

Jokasyksyinen kouluihin ja päiväkoteihin paluu saa flunssat ja muut pöpöt taas liikkeelle. Voisiko perheen flunssakierrettä jotenkin helpottaa? Mitkä asiat vaikuttavat lapsen vastustuskykyyn eli immuniteettiin? Lue 7 kysymystä ja vastausta lapsen vastustuskyvystä.

Lapsi on taas kipeänä. Mitä tehdä?

Lapset sairastelevat keskimäärin 6–10 kertaa vuoden aikana. Suurin osa infektiotaudeista tarttuu kosketuksesta tai pisaratartuntana suoraan tai pinnoilta. Tartuntamahdollisuuksia siis on erityisen paljon silloin, kun lapsi on päiväkodissa tai koulussa läheisissä tekemisissä muiden lasten kanssa. Vaikka välillä tuntuu, että lapsi on koko ajan kipeänä ja jatkuva sairastelu tuntuu vanhemmista puuduttavalta, se on itse asiassa tärkeä osa lapsen vastustuskyvyn kehitystä. Lapsen immuunijärjestelmä ei ole nimittäin vielä kehittynyt samalla lailla kuin aikuisella.

Sairastelu kouluttaa immuunijärjestelmää toimimaan paremmin. Joka kerta, kun lapsi on kipeänä, immuunijärjestelmä kehittää vasta-aineita sairauksia vastaan, jotta jatkossa, kun lähipiirissä on infektioita liikkeellä, immuunijärjestelmä osaa suojautua paremmin niitä vastaan.

Flunssakausina, kuten syksyisin koulujen ja päiväkotien alkaessa, on erityisen tärkeää kiinnittää paljon huomiota hyvään käsihygieniaan, joka on tärkeässä roolissa flunssan ehkäisyssä. Huolellinen käsien pesu poistaa viruspitoisia eritteitä käsistä ja näin ehkäisee huomattavasti virusten leviämistä. Myös kodin lääkekaappi kannattaa käydä säännöllisesti läpi ja päivittää sinne tarpeelliset tuotteet myös flunssan oireiden lievitykseen, kipuun ja kuumeeseen sekä tukkoisen olon tukihoidoksi.

Mitkä asiat tukevat lapsen vastustuskykyä?

Usein sairastelevan lapsen vanhemmat saattavat miettiä, että miksi lapsella on niin huono vastustuskyky ja miten sitä voisi parantaa? 

Vastustuskyky on moninainen asia, johon voivat vaikuttaa myös geenit. Vastustuskyky on osittain perinnöllistä ja synnynnäistä. Alatiesynnytyksessä lapsi altistuu äidin hyville mikrobeille, mikä tukee vastasyntyneen vauvan vastustuskykyä. Lisäksi jo äidinmaidosta vauva saa tärkeitä ravinto- ja vasta-aineita, jotka tukevat vauvan immuunipuolustusta.

Vastustuskyky on myös hankittua ja opittua. Tämä tarkoittaa sitä, että elimistö oppii tunnistamaan eri infektioita ja luo vasta-aineita niiden torjumiseen.

Rokotukset ovat myös osa vastustuskykyä. THL:n sivuilla on esitelty, kuinka Suomessa pikkulasten rokotusohjelmassa on mahdollisuus saada rokotus kahtatoista eri tautia vastaan. Riskiryhmiin kuuluvat lapset saavat perusrokotusten lisäksi maksuttomasti rokotukset tiettyjä sairauksia vastaan. Lapsen vastustuskykyä tukevat myös monet samat arkiset asiat kuin aikuisellakin.

Tärkeimmät vastustuskykyä tukevat asiat:

• Monipuolinen ja tasapainoinen ruokavalio
• Riittävä uni
• Päivittäinen liikunta
• Käsihygienia

Millainen hygienia on hyvästä?

• Yleisesti on tärkeää pitää huolta hyvästä hygieniasta, erityisesti käsihygieniasta. Pese lapsen kanssa kädet usein, ainakin aina ennen ruokailua, vessakäyntien jälkeen ja ulkoa sisälle tultaessa sekä tietysti niistämisen, yskimisen ja aivastamisen jälkeen. Tee käsienpesusta hauska yhteinen hetki: laulakaa hämähämähäkki-laulua ja peskää käsiä koko laulun ajan. Näin kädet tulee myös pestyä huolellisesti. Opeta lapsi laskemisen avulla pesemään kädet 20 kertaa päivässä.
• Pidä lapsen kynnet lyhyinä, vaihda säännöllisesti käsipyyhkeet puhtaisiin ja hammasharja uuteen. Välillä kannattaa pestä lelut.
• Kehomme suurin elin eli iho on tehokas suojavalli sekä D-vitamiinin valmistuspaikka. Iho kaipaa säännöllistä pesua. Lapsille ja muille herkkäihoisille sopivat hyvin hellävaraiset pesunesteet tai suihkuöljyt. Jos iho on kuiva, kannattaa sitä suojata kosteuttavilla voiteilla ihoärsytyksen ja tulehdusten estämiseksi. 
• Altistus erilaisille mikrobeille ja bakteereille on vastustuskyvyn kannalta hyvästä. Lapsi saa hyviä mikrobeja esimerkiksi luonnosta. Leikkihetket takapihalla tai retket lähimetsään tai naapuripuistoon ovat siis tästäkin syystä tärkeitä. On myös tutkittu, että lemmikeillä ja niiden erilaisella mikrobikannalla on positiivinen vaikutus vastustuskykyyn.

Minkälainen ruokavalio tukee lapsen vastustuskykyä?

Monipuolinen ja tasapainoinen ruokavalio tukee terveyttä ja myös vastustuskykyä. Ravintoaineista moni, kuten C- ja D-vitamiini, rauta, seleeni ja sinkki tukevat immuunijärjestelmän normaalia toimintaa. Eli tärkeintä on varmistua, että näitä tärkeitä ravintoaineita saadaan riittävästi ja lapsen ruokalautaselta löytyy monipuolisesti kaikkea.

Lapsen ruokavaliossa pitäisi olla paljon kasviksia ja hedelmiä, sillä C-vitamiini tukee vastustuskykyä. Kasvuun tarvitaan myös riittävästi proteiinia ja kalsiumia, sillä ne tukevat lapsen luuston kasvua ja kehittymistä. Esimerkiksi täysjyväviljatuotteista saatava kuitu taas tukee suoliston monipuolista bakteerikantaa.

Miksi D-vitamiini tukee vastustuskykyä?

D-vitamiini edistää immuunijärjestelmän normaalia toimintaa. Lisäksi D-vitamiini tukee lapsen luuston kehitystä. Etenkin Suomessa, jossa valoa on vähemmän, suositellaan useimmille ikäryhmille D-vitamiinilisää.

• Alle 18-vuotiaille suositellaan D-vitamiinia 10 mikrogrammaa päivässä ympäri vuoden.
• D-vitamiinia annetaan vauvoille tippoina kahden viikon iästä lähtien, lue lisää vauvojen D-vitamiinilisän käyttösuosituksista THL:n sivuilta. D-vitamiinitipat ovat öljypohjaisia ja käteviä annostella suuhun, lusikkaan tai ruokaan. 
• Isommille lapsille, eli yli 3-vuotiaille, jotka ovat oppineet jo nielemään ja imeskelemään, voidaan D-vitamiini antaa tabletteina. Apteekista saa lasten vitamiinivalmisteita monessa muodossa, niin hedelmänmakuisina purutabletteina kuin pehmeinä, viinikumimaisina eläinhahmoina.
• Apteekissa on saatavilla myös maitohappobakteeritippoja, joissa on samassa valmistessa myös D-vitamiini.

Mitä muita ravintolisiä lapselle voi antaa vastustuskyvyn tueksi?

Lapsille suunnattuja ravintolisiä löytyy monenlaisia. Ravintolisät voivat olla tarpeellisia niissä tilanteissa, kun lapsella on esimerkiksi ruokarajoitteita eli ruokavaliosta puuttuu jotakin olennaista allergian tai vaikkapa perheen ruokavalion takia. Ruokavalion koostamisessa voi olla hyvä keskustella lääkärin tai ravitsemusterapeutin kanssa. Lue lisää leikki-ikäisten ravitsemussuosituksista THL:n sivuilta.

Jos esimerkiksi lapsi ei juo ollenkaan maitoa, voi olla hyvä ottaa lapselle ruokavalion lisäksi kalsiumvalmiste. On kuitenkin hyvä muistaa, että joissain valmisteissa on jo mukana D-vitamiinia, joten sitä ei tarvitse antaa lapselle enää erikseen.

Jos epäilee, että lapsi ei syö arjessaan tarpeeksi monipuolisesti, voi lasten monivitamiinivalmisteella varmistaa riittävän vitamiinien saannin. Lue lisää ravitsemus- ja ruokasuosituksista Ruokaviraston verkkosivuilta.

Entä unen ja liikunnan merkitys?

Riittävä uni ja liikunta ovat tärkeitä yleisen hyvinvoinnin kannalta, mutta niin myös vastustuskyvyn. Alle 8-vuotiaiden tulisi liikkua päivässä kolme tuntia ja siitä vanhempien lasten 1–2 tuntia. Lue liikuntasuosituksista lisää THL:n sivuilta. Riittävä unenmäärä vaihtelee iästä riippuen. Lue lisää lapsen unesta THL:n sivuilta. Koko perheen kannattaa yhdessä lähteä edistämään hyvinvointia ja miettiä pieniä muutoksia, joiden avulla unen ja liikunnan positiivisia vaikutuksia saadaan arjessa lisättyä.

Asiantuntijana Yliopiston Apteekin farmaseutti Marita Nordfors.

Lue lisää vitamiinien ja hivenaineiden tarpeesta kattavasta artikkelistamme.