Nokkosihottuma eli urtikaria

Nokkosihottuma eli urtikaria tunnetaan myös nimellä nokkosrokko, vaikka se ei varsinaisiin rokkosairauksiin kuulukaan. Nokkosihottuman kutiavat paukamat ilmaantuvat minuuteissa kuin tyhjästä ja saattavat säikäyttää ensikertalaisen. 

Tavallisesti nokkosihottuma on vaaraton vaiva, ja jopa viidesosa suomalaisista saa sen ainakin kerran vieraakseen. 

Artikkeli lyhyesti:

• Nokkosihottuma eli nokkosrokko on yleinen ja usein harmiton vaiva, joka voi johtua lukuisista eri syistä. Aina syytä ei saada selville.
• Oireita voi lievittää antihistamiineilla, voiteilla ja viileäpakkauksella.
• Lääkäriin pitää lähteä nopeasti, jos suun sisäpuolella on turvotusta tai hengitys vaikeutuu.

Mistä nokkosihottuma johtuu?

Nokkosihottuma syntyy, kun kehon puolustusjärjestelmä päättää aktivoitua syystä tai toisesta ja vapauttaa syöttösoluista ihoon histamiinia. Histamiini taas saa aikaan reaktion, jossa iho turpoaa ja syntyy kutisevia paukamia. 

Akuutin nokkosihottuman syy jää varsin usein mysteeriksi. Tiedetään kuitenkin, että sen voivat laukaista esimerkiksi: 

• virusinfektio tai tulehdus, varsinkin lapsilla
• allergia, esimerkiksi ruoka-aine- tai lääkeallergia
• stressi, joskin tieteellinen näyttö sen vaikutuksesta on vielä epäselvä
• lämpötilan vaihtelut ja muut mekaaniset tekijät
• kilpirauhasen autoimmuunitulehdus mainitaan joissakin tutkimuksissa kroonisen nokkosihottuman todennäköiseksi aiheuttajaksi, mutta vaivojen syy-seuraussuhde ei ole täysin kiistaton.

Taustalla monta tekijää yhtaikaa?

Joskus nokkosrokko ilmaantuu useamman tekijän yhteisvaikutuksesta. Tekijöitä on lukuisia, eivätkä niidenkään syy-seuraussuhteet ole aina pääteltävissä. 

Muutamia tyypillisiä yhteisvaikutuksia on kuitenkin kokemusperäisesti saatu kiinni:

• Yritys lievittää flunssan oireita alkoholijuomalla saattaa riehaannuttaa nokkosihottuman. Flunssaoireet eivät tällä menetelmällä helpota, ja lisäkiusaksi saadaan kutiseva ihottuma. 
• Uudet ruoka-aineet ja rankka urheilu voivat nekin yhdessä laukaista nokkosihottuman. Herkän kannattaakin varautua oireisiin, jos edessä on maraton eksoottisen ruoan ja vaihtelevan lämpötilan keskellä.

Nokkosihottuman oireet

Nokkosihottuma on hyvin “itsensä näköinen” ihovaiva. Kun urtikarian on kertaalleen tunnistanut, ei seuraavalla kerralla tarvitse enää pohtia, mistä on kyse.

Urtikarialle tyypillisiä piirteitä:

1. Kutisevat, koholla olevat paukamat – paukamat muistuttavat ulkonäöltään nokkosen polttamaa tai tuoretta hyönteisen pistoa ja kutisevat eniten noustessaan iholle. Kutina rauhoittuu, kun näppylät alkavat painua pois.
2. Iho-oireiden vaihtuva sijainti – paukamat voivat ilmestyä mihin tahansa kohtaan kehoa, kadota suhteellisen nopeasti, kun samaan aikaan toiseen kohtaan nousee uusia näppylöitä.
3. Paikallinen turvotus – etenkin kasvoissa ja limakalvoilla nokkosihottuma aiheuttaa toisinaan aristavaa turvotusta, angioödeemaa. Angioödeema voi olla myös ainoa nokkosihottuman oire.

Nokkosihottumalle eivät ole tyypillisiä:

• rakkulat, haavaumat tai hilseily
• yli vuorokauden samassa kohdassa kiusaavat paukamat
• parantuessa jäävät jäljet – nokkosihottumassa iho jää siistiksi paukaman painuessa pois.

Nokkosihottuma kasvoissa

Kasvojen nokkosihottuma voi tuntua erityisen kiusalliselta: kanssaihmiset saattavat kiinnittää siihen huomiota, ja lisäksi kasvojen alueen nokkosihottuma tuo usein mukanaan syvää turvotusta eli angioödeemaa. Angioödeema huulessa tai silmäluomessa voi olla kipeä ja kooltaan varsin näyttävä.

Kasvojen alueen nokkosihottuman hoito ei eroa nokkosrokon muusta hoidosta, mutta hengitystieoireiden kanssa on sen kohdalla syytä olla vielä tavallistakin tarkempana. Jos kieli tai nielu tuntuvat turpoavan, on hakeuduttava päivystyksellisesti lääkäriin.

Nokkosihottuma lapsella

Lapsen nokkosihottuma voi pelästyttää vanhemmat: iho-oireiden äkillinen ilmaantuminen ja ärhäkän oloinen ilmiasu saa monet varaamaan ajan heti lääkärille. Jos vastaanottoaika saadaan vasta seuraavaksi päiväksi, paukamat ovat saattaneet jo kadota. Tämä on lääkärille hyvä diagnostinen tuntomerkki.

Valtaosa – jopa 95 % – lasten akuuteista urtikarioista ilmaantuu virusinfektion jälkeen. 

Tämä johtuu elimistön puolustusjärjestelmän aktivoitumisesta: infektion aiheuttajaa karkottaessaan keho ikään kuin varmuudeksi käynnistää ylimitoitetun puolustusreaktion myös iholla.

Toinen yleisehkö syy lapsen nokkosihottumaan on ruoka-aine- tai lääkeallergia. 

Vaikka nokkosihottuma on lapselle tavallisesti vaaraton, on vointia hyvä seurata. 

Jos lapsella ilmenee hengitysvaikeuksia, kurkun tai kielen voimakasta turvotusta tai huimausta, on syytä soittaa hätäkeskukseen. Tällöin kyse voi olla allergiseen reaktioon liittyvästä anafylaksiasta.

Nuhakuumeen yhteydessä lehahtava “nokkosrokko” on myös tärkeää erottaa iho-oireita aiheuttavista infektioista, etenkin tulirokosta. 

Jos oireet viittaavat tulirokkoon, eli lapsella on iho-oireiden kanssa yhtäaikaisesti korkea kuume, nielukipua ja kielessä punainen turvotus, päivystykseen kannattaa lähteä jo saman päivän aikana.

Nokkosihottuman hoito

Akuutti nokkosihottuma paranee itsekseen viimeistään muutamassa päivässä. Sitä voi ja kannattaa silti myös hoitaa.

Tärkeimmät nokkosrokon hoitokeinot ovat:

1. Antihistamiinilääke. Varmista lääkkeen sopivuus apteekista ja lue pakkausseloste huolellisesti. Huomio, etteivät kaikki antihistamiinivalmisteet sovi lapsille!
2. Kortisonivoiteet. Paukamien kutinaa voi hillitä kortisonivoiteella.
3. Muut kutinaa hillitsevät ihonhoitotuotteet. Kysy näitä apteekista – henkilökunnalla saattaa olla hihassaan useampiakin kikkoja kutinan rauhoittamiseen.
4. Kylmäpakkaus. Viileällä pakkauksella painaminen helpottaa kutinaa ja laskee turvotusta. Jääkaappikylmä perusvoide voi myös tuntua miellyttävältä kutisevalla iholla.

Milloin lääkäriin?

Lääkärin apua nokkosihottumaan kannattaa hakea, jos:

• oireisiin liittyy kielen, nielun tai muun suun sisäpuolen turvotusta
• ihottumaa on laajalti koko vartalossa
• antihistamiini ei helpota oireita lainkaan
• oireet jatkuvat yli 3 vrk ja työkyky kärsii niistä
• mukana on oireita, jotka eivät sovi nokkosrokon aiheuttamiksi, esimerkiksi ripulia, huimausta tai korkeaa kuumetta.

Lääkärillä on antihistamiinien lisäksi myös muita keinoja itsepintaisen nokkosrokon rauhoittamiseen. Joskus sairausloma on paikallaan, mikäli oireet haittaavat työntekoa tai provosoituvat työpaikan olosuhteista.