Tiesitkö tämän suolistobakteereista? Näin ruokit probiootteja eli hyviä bakteereja

Ihosi, suolistosi ja limakalvosi ovat täynnä elämää! Siellä elää miljardeja bakteereja ja muita eläviä mikrobeja, jotka vaikuttavat hyvinvointiin ja terveyteen. Kokosimme kolmen asiantuntijan vinkit hyvien bakteerien tukemiseen niin suolistossa kuin iholla. Lue mitä ovat probiootit ja opi asiantuntijoiden esimerkkien avulla, miten hyvät bakteerit tekevät hyväksesi sekä kehon sisä- että ulkopuolella!

1. Kuitupitoinen ruoka tukee suoliston hyvää bakteerikantaa

Tiesitkö, että kun syöt palan ruisleipää, ruokit samalla suolistobakteerejasi?

Paksusuolen bakteerit tuottavat yhdisteitä, jotka vaikuttavat esimerkiksi immuunipuolustukseen, aineenvaihduntaan ja aivojen toimintaan. Ravintonaan bakteerit käyttävät kuituja, joita elimistömme ei sulata – siis prebiootteja. Liukenemattomat kuidut siis edistävät suolen toimintaa sekä tukevat suolistobakteerien kasvua.

Mitä monipuolisemmin syöt kuitupitoista ruokaa, kuten täysjyväviljaa, kasviksia, hedelmiä, marjoja, linssejä, siemeniä ja pähkinöitä, sitä useammanlaisia bakteereja ruokit. Syömällä kuitupitoista ruokaa, vahvistat hyvää ja monimuotoista bakteerikantaa, joka taistelee huonoja bakteereja vastaan.

Hyvinvoivassa suolistossa hyvät, neutraalit ja haitalliset bakteerit ovat tasapainossa ja suolen toiminta kunnossa. Jos suolistomikrobien tasapaino keikahtaa vaikkapa ruokavalion muutosten, matkustelun tai antibioottikuurin takia, saatat tuntea vaikutukset vatsassasi. Turistiripuli on tuttu esimerkki tästä.

Maitohappobakteereja esiintyy suolistossa luontaisesti. Jos suosliston bakteeritasapaino muuttuu äkisti, vatsa saattaa reagoida muutoksiin ärhäkästikin. Viime vuosina suolistosta on ryhdytty puhumaan ihmisen toisina aivoina. Lisäksi yhteys vastustuskyvyn ja suoliston välillä on oivallettu.

Tee näin:

• Syö monipuolisesti ja terveellisesti. Muista etenkin kuidut, kuten täysjyvävilja, kasvikset, hedelmät, marjat ja pähkinät.

2. Bakteerikanta kehittyy ensimmäisinä elinvuosina 

Yksilöllinen bakteerikanta on ominaisuus, joka rakentuu pitkälti ensimmäisinä elinvuosina.

Kun vauva tutustuu maailmaan esimerkiksi laittamalla lattialta löytyneen legon suuhunsa, hänen elimistönsä altistuu eri mikrobeille. Mitä laajemmalle mikrobikirjolle altistuu lapsena, sitä paremmaksi ja monitahoisemmaksi bakteerikanta kehittyy.  

Myös terveelliset elämäntavat ja monipuolinen ruokavalio tukevat bakteereita suolistossa. Suun kautta nautitusta S. boulardii -probiootista on apua silloin, kun antibioottikuuri tai vatsatauti horjuttavat suoliston bakteeritasapainoa.

Tee näin:

• Syö antibiootteja vain lääkärin ohjeistuksella ja tositarpeeseen. Aloita aina yhtä aikaa probioottikuuri, sillä antibiootit tuhoavat suolen hyvää bakteerikantaa ja altistavat ripulille. Valitse S. boulardiita sisältävä lääkevalmiste.

3. Hyvät bakteerit hellivät myös ihoa

Bakteerit tekevät hyvää ihollakin. Tällä hetkellä niitä hyödynnetään etenkin kuivan ja atooppisen ihon hoidossa.

Probiootit vahvistavat ihon vastustuskykyä ja aktivoivat hyaluronihapon tuotantoa, jolloin ihon kyky sitoa kosteutta paranee. Lisäksi markkinoilla on probioottista solu-uutetta sisältäviä tuotteita, jotka edistävät ihon uusiutumista.

Joissain perusvoiteissa on prebiootteihin lukeutuvaa ksylitolia sen kosteudensitomiskyvyn vuoksi. Luonnonkosmetiikassa esimerkiksi inuliini ja frukto-oligosakkaridit ruokkivat ihon hyviä bakteereja ja lisäävät sen kimmoisuutta ja vastustuskykyä.

Tee näin:

• Kosteuta kuivaa ihoa probioottisella kasvonaamiolla tai seerumilla.
• Prebiootteja sisältävä perusvoide kosteuttaa vartalon ihoa ja tukee sen hyvää bakteerikantaa.
• Kokeile atooppisen tai couperosa-ihon hoitoon probiootteja sisältävää päivävoidetta ja seerumia. Ne kosteuttavat, rauhoittavat ja vahvistavat punoittavaa ihoa.

Asiantuntijoina mikrobiologian dosentti Anne Salonen Helsingin yliopistosta, Yliopiston Apteekin kosmetologi, estenomi Johanna Salmikivi-Mehto ja tutkijatohtori, ravitsemusterapeutti Anu Ruusunen Itä-Suomen yliopistosta.