Uniapnea ja muut terveysongelmat
Hoitamaton uniapnea voi altistaa vakaville sairauksille, kuten korkealle verenpaineelle, sydänsairauksille, masennukselle ja tyypin 2 diabetekselle.
Unenpuute vaikuttaa ruokahaluun ja voi siksi altistaa liikapainon kertymiselle. Välillä käykin niin, että uniapnean tehokas hoito saa myös painon putoamaan.
Univaivoista kärsivien tapaturma-alttius on selkeästi suurempi kuin muiden: uniapnean väsyttämänä voi olla hankalaa pysyä valppaana liikenteessä ja koneita käyttäessään.
Paraneeko uniapnea?
Uniapnea ei parane itsekseen, ellei elintapoihin ja unikäytäntöihin päästä tekemään muutoksia. Lievät tapaukset voivat helpottaa pienillä tottumusten viilauksilla, mutta vaikea uniapnea vaatii jatkuvaa hoitoa.
Uniapneaa epäillessään kannattaa ilman muuta hakeutua lääkärin hoitoon ja kertoa asiasta avoimesti.
Entä, jos uniapnea hävettää?
Elintapasairauksiin, joihin uniapneakin osittain kuuluu, voi liittyä turhaa häpeää ja siksi viivästynyttä hoitoon hakeutumista. Huolena voi esimerkiksi olla, että lääkäri kehottaa pudottamaan painoa tai lopettamaan tupakoinnin, eikä muuta apua tarjota.
On kuitenkin hyvä tietää, etteivät painonpudotus tai tupakoinnin lopettaminen ole edellytyksiä sille, että uniapneaan saa hoitoa. Toisaalta myös niihin voi halutessaan saada tehokkaita työkaluja lääkärin vastaanotolta.
Jotkut voivat ujostella ajatusta CPAP-laitteesta ja vältellä siksi uniapneatutkimuksiin hakeutumista. Laitteelle kannattaa kuitenkin antaa tilaisuus näyttää tehonsa: ne ovat nykyään pienikokoisia ja hiljaisia, käyttöön tottuu nopeasti ja elämänlaadun kohentuminen voi suorastaan yllättää.
CPAP-laite ei estä kumppanin kanssa samassa vuoteessa nukkumista. Useimmiten uniapnean saaminen hallintaan on helpotus paitsi siitä kärsivälle, myös hänen lähipiirilleen.
Moni hoitoa saanut kuvailee koko elämänsä muuttuneen valoisammaksi ja onnellisemmaksi, kun univaikeudet ovat väistyneet.
Asiantuntijana Yliopiston Apteekin proviisori Tatu Hämäläinen.
