Uniapnea – oireet, testit ja hoito

Uniapnea on hengitysteitä ahtauttava sairaus, joka aiheuttaa unenaikaisia hengityskatkoksia.

Uniapnea on yleinen, mutta alidiagnosoitu unihäiriö, jossa hengitys katkeilee unen aikana. Hengityksen pysähtyessä myös elimistön hapensaanti kärsii. Hapenpuute ja unen heikoksi jäävä laatu kuormittavat kehoa. 

Lievimmilläänkin uniapnea aiheuttaa väsymystä ja keskittymisvaikeuksia. Pitkällä aikavälillä se kasvattaa myös vakavampien terveysriskien ja tapaturmien riskiä.

Tässä artikkelissa Yliopiston Apteekin proviisori käy läpi uniapnean oireet, tutkimusmenetelmät ja hoitovaihtoehdot.

Uniapnean oireet

Uniapnean oireet vaihtelevat, eikä niiden perusteella tavallisesti päästä vielä asettamaan diagnoosia. Unen katkonaisuutta voivat aiheuttaa myös monet muut tekijät, ja siksi tarkempi tutkimus on tarpeen diagnoosin varmistamiseksi.

Tyypillisimpiä yöaikaisia uniapnean oireita ovat:

  • voimakas kuorsaaminen
  • hengityskatkokset unen aikana, tukehtumisen tunne
  • suu avoinna nukkuminen -> tyynylle kuolaaminen ja suun kuivuminen
  • tarve käydä vessassa pitkin yötä
  • närästys
  • yölliset yskäkohtaukset
  • levoton uni.

Päivisin esiintyvät oireet ovat seurausta unen kehnosta laadusta. Uniapneasta kärsivän oirekuvaan sopivat päivisin mm:

  • voimakas väsymys
  • päänsärky, etenkin aamuisin
  • muisti- ja keskittymishäiriöt
  • vaikeus pysyä valppaana
  • masennus.

Uniapnean oireet naisilla

Perinteisesti uniapneapotilaaksi on mielletty ylipainoinen, jyrisevästi kuorsaava mies, jonka väsynyt puoliso painostaa vastaanotolle. 

Nykyään myös naisten uniapnea tunnistetaan aiempaa paremmin, vaikka diagnostiikka voikin olla haastavampaa. Naisen uniapnea nimittäin valvottaa harvemmin nukkumiskumppania tai koko perhettä: kuorsaaminen voi jäädä vaisuksi tai puuttua kokonaan. 

Naisen uniapnean jäljille päästäänkin toisinaan vasta masennusta tai muistihäiriöitä selvitettäessä. Tyypillisesti oireet painottuvat uupumukseen ja tuntemukseen unettomuudesta, lisäksi niihin voi liittyä esimerkiksi levottomien jalkojen ja lihaskipujen tyyppisiä oireita. 

Vaihdevuosi-ikäisen naisen uniapnean selvittely voi olla haastavaa, sillä vaihdevuodet paitsi lisäävät uniapnean riskiä, myös tuottavat yksinään samantyyppisiä oireita.

Naisen uniapnean oireena on päiväaikainen väsymys, uupumus ja mielialan lasku, jotka aiheuttavat naiselle saamatonta oloa.

Tarkoittaako kuorsaaminen aina uniapneaa?

Ei tarkoita. Vaikka kuorsaaminen onkin yksi uniapnean oireista, tasaisen rauhallinen kuorsaaminen ilman hengityskatkoja ei vielä yksinään viittaa uniapneaan.

Uniapnean testaaminen

Uniapnean riskiä voidaan kartoittaa kyselytutkimuksella (Epworth Sleepiness Scale -kysely, ESS tai BNSQ-FIN-kysely). 

Diagnoosia varten tarvitaan kuitenkin myös uniapneatutkimus, eli yöpolygrafia.

Miten tutkitaan, onko uniapneaa?

Uniapneaa tutkitaan useimmiten yöpolygrafiatutkimuksella.

Yöpolygrafia voidaan toteuttaa kotona normaalin yöunen aikana helppokäyttöisellä rekisteröintilaitteella. Joskus on tarpeen selvittää uniasioita tarkemmin, jolloin voidaan tehdä laajempi unipolygrafiakoe, useimmiten unilaboratoriossa.

Kotona tehtävä uniapneatutkimus mittaa mm. hengitystiheyden, hapen määrän veressä ja unen aikaiset hengityskatkokset. 

Uniapnean hoito – vaihtoehdot ja apukeinot

Uniapnean hoito valitaan vaivan vaikeuden perusteella. Vaikean uniapnean hallinta edellyttää luonnollisesti nopeampaa ja perusteellisempaa puuttumista kuin lievän.  

Lievän uniapnean hoito

Lievän uniapnean hoito painottuu elintapojen säätämiseen. Etenkin ylipainoisella uniapneapotilaalla tästä voi käynnistyä myönteinen kierre: kun unen laatu paranee, myös ruokahalun hallinta helpottuu, ja painon pudotessa nukkuminen sujuu entistäkin paremmin.

Lievän uniapnean hoidon kulmakivet ovat:

Keskivaikean ja vaikean uniapnean hoito

Keskivaikeassa ja vaikeassa uniapneassa hyödynnetään samoja hoitokeinoja kuin lievässä. 

Lisäksi järeämpään keinovalikoimaan kuuluvat:

  • CPAP-hoito, jossa hengitysteitä pidetään auki ylipainehengityslaitteella.
  • uniapneakisko, joka estää kielen painumisen nieluun ja helpottaa hengitystä.
  • leikkaushoito, jos uniapnean taustalla on rakenteellisia ongelmia.

Uniapnea ja muut terveysongelmat

Hoitamaton uniapnea voi altistaa vakaville sairauksille, kuten korkealle verenpaineelle, sydänsairauksille, masennukselle ja tyypin 2 diabetekselle

Unenpuute vaikuttaa ruokahaluun ja voi siksi altistaa liikapainon kertymiselle. Välillä käykin niin, että uniapnean tehokas hoito saa myös painon putoamaan.

Univaivoista kärsivien tapaturma-alttius on selkeästi suurempi kuin muiden: uniapnean väsyttämänä voi olla hankalaa pysyä valppaana liikenteessä ja koneita käyttäessään. 

Paraneeko uniapnea?

Uniapnea ei parane itsekseen, ellei elintapoihin ja unikäytäntöihin päästä tekemään muutoksia. Lievät tapaukset voivat helpottaa pienillä tottumusten viilauksilla, mutta vaikea uniapnea vaatii jatkuvaa hoitoa.

Uniapneaa epäillessään kannattaa ilman muuta hakeutua lääkärin hoitoon ja kertoa asiasta avoimesti.

Entä, jos uniapnea hävettää?

Elintapasairauksiin, joihin uniapneakin osittain kuuluu, voi liittyä turhaa häpeää ja siksi viivästynyttä hoitoon hakeutumista. Huolena voi esimerkiksi olla, että lääkäri kehottaa pudottamaan painoa tai lopettamaan tupakoinnin, eikä muuta apua tarjota.

On kuitenkin hyvä tietää, etteivät painonpudotus tai tupakoinnin lopettaminen ole edellytyksiä sille, että uniapneaan saa hoitoa. Toisaalta myös niihin voi halutessaan saada tehokkaita työkaluja lääkärin vastaanotolta.

Jotkut voivat ujostella ajatusta CPAP-laitteesta ja vältellä siksi uniapneatutkimuksiin hakeutumista. Laitteelle kannattaa kuitenkin antaa tilaisuus näyttää tehonsa: ne ovat nykyään pienikokoisia ja hiljaisia, käyttöön tottuu nopeasti ja elämänlaadun kohentuminen voi suorastaan yllättää.

CPAP-laite ei estä kumppanin kanssa samassa vuoteessa nukkumista. Useimmiten uniapnean saaminen hallintaan on helpotus paitsi siitä kärsivälle, myös hänen lähipiirilleen. 

Moni hoitoa saanut kuvailee koko elämänsä muuttuneen valoisammaksi ja onnellisemmaksi, kun univaikeudet ovat väistyneet.

Asiantuntijana Yliopiston Apteekin proviisori Tatu Hämäläinen.