”Estääkö aurinkorasva D-vitamiinin muodostumisen?” ja 7 muuta kysymystä aurinkovoiteista

Aurinkovoiteisiin liittyy monia kysymyksiä – ja myyttejäkin. Riittääkö suojakertoimellinen meikkivoide aurinkosuojaksi? Tarvitaanko pilvisellä säällä aurinkorasvaa? Entä millainen aurinkotuote on ympäristöystävällisin? Lue asiantuntijamme vastaukset usein kysyttyihin aurinkovoidekysymyksiin, niin tiedät enemmän!

1. Voiko viime kesän aurinkorasvaa käyttää? 

Aurinkovoiteet säilyvät yleensä avattuna 12 kuukautta. Asia kannattaa kuitenkin tarkistaa pakkauksesta. PAO-merkintä (period after opening) kertoo, kuinka kauan tuotetta voi käyttää avaamisen jälkeen.

Vuotta vanhempaa voidetta ei kannata käyttää. Vaikka se ei vaikuttaisi pilaantuneelta, niin suoja-aineiden teho heikkenee, kun pakkaus on ollut avattuna eikä se välttämättä suojaa auringolta enää riittävän hyvin. 

Aurinkovoide säilyy parhaiten ja pisimpään pimeässä ja viileässä. Älä siis jätä tuubia viltin reunalle aurinkoon koko päiväksi. 

2. Miksi tarvitsen aurinkovoiteen, jos meikkivoiteessa on suojakerroin? 

Päivävoiteiden sekä meikkivoiteiden aurinkosuojakerroin on usein melko matala eli 15 tai 25. Aurinkoiseen vuodenaikaan suositellaan suojakerrointa 30 tai 50. Meikki- tai kosteusvoide ei siis suojaa auringolta riittävän tehokkaasti, vaan tarvitaan erillinen aurinkosuojatuote.

Meikki- tai päivävoidetta ei myöskään yleensä käytetä niin suuria määriä, että niiden aurinkosuojateho olisi riittävä. 

Aurinkovoidetta pitää levittää kasvoille teelusikallinen aina parin tunnin välein, jotta se suojaisi kunnolla. Koko kehon suojaamiseen tarvitaan noin kaksi ruokalusikallista aurinkorasvaa. Suojaa on lisättävä myös uinnin tai hikoilun jälkeen.

3. Saanko D-vitamiinia, kun käytän aurinkovoidetta? 

Aurinkovoide ei estä D-vitamiinin muodostumista iholla, joten aurinkosuojavoidetta kannattaa ilman muuta käyttää suojaamaan ihoa auringon haitalliselta UV-säteilyltä. Aurinkovoide ei myöskään estä ihoasi ruskettumasta: voit siis käyttää korkeitakin suojakertoimia, vaikka toivot ruskettuvasi. Päivetyt kyllä, mutta hieman hitaammin – ja turvallisemmin, sillä voide suojaa ihoa UVB-säteiltä, jotka aiheuttavat palamista ja ihosyöpää. 

Lisäksi suojaat ihosi auringon vanhentavalta vaikutukselta, sillä useimmissa aurinkovoiteissa on nykyisin myös UVA-suoja. UVA-säteet tunkeutuvat syvälle ihoon ja rikkovat ihon kollageeni- ja elastiinisäikeitä eli sen tukikudosta. Kun se vaurioituu, ihoon syntyy juonteita, se rypistyy ja veltostuu. Iho pysyy siis myös kauniimpana, kun sen suojaa auringolta. 

Käytä siis aina aurinkosuojavoidetta, joka varjelee ihoasi niin UVA- kuin UVB-säteiltä. Yliopiston Apteekista löydät laajan valikoiman laadukkaita aurinkosuojia ja parhaat aurinkorasvat vaativiinkin tilanteisiin. Kysy neuvoa sinulle sopivan tuotteen valintaan joko myymälästä tai verkon chat-palvelussa!

4. Tarvitseeko pilvisellä säällä käyttää aurinkovoidetta? 

Aurinkovoidetta kannattaa käyttää Suomessa alkukeväästä pitkälle syksyyn myös pilvisellä säällä. Jopa 90 % UV-säteistä voi nimittäin läpäistä ohuet pilvet. Pilvien läpi paistavassa auringossakin voi siis palaa. UV-säteilyltä on syytä suojautua, kun UV-indeksi on 3 tai korkeampi. Tarkista UV-indeksi päivittäin Ilmatieteen laitoksen sivuilta.

Kannattaa muistaa, että edes ikkuna ei suojaa ihoa UVA-säteiltä, vaan se tunkeutuu lasinkin läpi. UVB-säteilyn ikkuna sen sijaan pysäyttää.

5. Jättääkö fysikaalinen suoja ihon valkoiseksi? 

Fysikaalista UV-suojaa käytetään etenkin luonnonkosmetiikan aurinkosuojatuotteissa. Fysikaalinen aurinkosuoja muodostuu titaani- tai sinkkioksidista ja torjuu UV-säteilyn haittoja heijastamalla sen pois iholta. 

Fysikaalinen suoja ei imeydy ihoon, vaan jää ihon pinnalle. Sen tähden osa fysikaalisista suojista voi jättää ihon valkoiseksi. Suojavoiteet ovat kuitenkin kehittyneet paljon, ja saatavilla on myös tuotteita, joissa tätä ikävää ominaisuutta ei ole. 

Toinen fysikaalisen suojan haittapuoli on, että voide saattaa valua pois, jos hikoilee paljon. Siksi sitä voi joutua lisäämään useammin kuin kemiallisen suojan sisältävää aurinkotuotetta.

Kemiallinen UV-suoja perustuu erilaisiin kemiallisiin yhdisteisiin, jotka imevät UV-säteitä itseensä ja muuttavat ne lämmöksi. Niitä on usein miellyttävä käyttää, sillä ne imeytyvät ihoon eivätkä valu tai jätä sitä valkoiseksi. 

6. Ovatko aurinkovoiteet haitallisia ympäristölle? 

Osa kemiallisten aurinkosuojien UV-suodattimista sisältää yhdisteitä, jotka ovat tutkitusti haitallisia ympäristölle. Näitä ovat esimerkiksi oksibentsoni, oktyylimetoksisinnamaatti ja oktokryleeni. 

Nämä yhdisteet voivat vaikuttaa kalojen, nisäkkäiden ja lintujen terveyteen. Havaijilla on esimerkiksi kielletty kahta ensimmäistä sisältävät aurinkovoiteet, sillä ne saattavat olla vaaraksi koralleille ja muulle meriluonnolle. 

Jos on huolissaan aurinkovoiteiden ympäristövaikutuksista, kannattaa valita sertifioitua luonnonkosmetiikkaa. Niissä tuotteissa luontoa vahingoittavat aineet ovat kiellettyjä. 

Synteettisen kosmetiikankin puolelta löytyy kuitenkin ympäristöystävällisiä tuotteita. Monet tuotesarjat ovat alkaneet merkitä pakkauksiinsa, jos ne ovat ekologisia. Kysy neuvoa tuotteen valintaan joko Yliopiston Apteekin myymälästä tai verkon chat-palvelussa.

7. Vaarantavatko kemialliset UV-suodattimet terveyden? 

EU:ssa myytävät kemialliset aurinkovoiteet eivät nykytiedon mukaan imeydy verenkiertoon haitallisissa määrin. Ne eivät siis ole vaaraksi terveydelle. 

Varmuuden vuoksi raskaana oleville naisille ja pienille lapsille suositellaan kuitenkin fysikaalisia aurinkovoiteita.   

8. Saanko aurinkovoiteen avulla suojaa myös läppärin siniseltä valolta? 

Tietokoneiden ja älylaitteiden sininen valo vanhentaa sekin ihoa. Nykyisin moniin aurinkovoiteisiin on lisätty myös sinisen valon suoja. Silloin voide suojaa myös siltä.  

Asiantuntijana Yliopiston Apteekin farmaseutti Annina Lahdensaari