Vyöruusu – oireet, rokotteet ja hoito

Vyöruusu kihelmöi, kirvelee ja kivistää iholla, tyypillisesti vain toisella puolella kehoa. Parin päivän viiveellä ensioireista nousevat tunnusomaiset rakkulat. Vyöruusun aiheuttaa vesirokkovirus, joka jopa vuosikymmenten piileskelyn jälkeen aktivoituu uudelleen. 

Vyöruusu voi tulla kenelle tahansa vesirokon sairastaneelle, mutta innokkaimmin se iskee yli 50-vuotiaisiin ja heihin, joiden vastustuskyky on syystä tai toisesta heikentynyt.

Vyöruusun oireet

Vyöruusu alkaa n. 80 %:lla sairastuneista ihon polttelulla, kirvelyllä, kutinalla tai kivulla toisella kehonpuoliskolla. Ihoalue voi tuntua myös epämiellyttävän tunnottomalta, kuin puutuneelta.

Yleisvointi tapaa olla nuutunut ja päänsärkyinen, kuumettakin monella esiintyy.

Parin päivän sisällä ensimmäisistä oireista ilmestyy punoittava, kivulias rakkulavyöhyke. 

Rakkulat voivat ilmaantua:

• vartalolle, usein vyömäisenä tai viuhkamaisena “raitana”
• kasvoihin (voi vaatia kiireellistä hoitoa)
• harvoin jalkaan tai limakalvoille.

Vyöruusun ilmenemisalue seurailee melko tarkkarajaisesti dermatomia, eli tuntohermon hermottamaa ihoaluetta. Tämä johtuu siitä, että virus kulkeutuu piileskelypaikastaan, selkäytimen hermojuurista, tuntohermoa pitkin iholle.

Mistä tietää, että kyseessä on vyöruusu?

Vyöruusun oireet ovat tavallisesti niin “itsensä oloiset”, ettei diagnoosia tarvitse odotella pitkään. 

Samantapaisia iho-oireita voivat aiheuttaa esimerkiksi märkärupi, bakteeriperäinen ruusutulehdus ja herpes simplex, joskus myös muut ihotulehdukset. 

Ihovaivoja edeltävä kipu ja rakkula-alueen rajautuminen yhden tai kahden tuntohermon hermottamalle alueelle vievät kuitenkin ajatukset nopeasti juuri vyöruusun ääreen. 

Tarvittaessa diagnoosi voidaan vahvistaa rakkulasta otettavasta näytteestä, jos taudinkuva on kovasti tavallisuudesta poikkeava. Varmuuden vuoksi tutkimusta ei kuitenkaan tarvitse tehdä, sillä vyöruusu on yleinen ja lääkärille helposti tunnistettava vaiva.

Vyöruusun tarttuminen

Vyöruusu itsessään ei tartu ihmiseltä toiselle, mutta sen nostamat rakkulat sisältävät vesirokkovirusta. Onkin mahdollista, että vesirokkoa aiemmin sairastamaton ja rokottamaton henkilö saa vesirokon, mikäli esimerkiksi koskettelee sairastuneen rakkuloita.

Puutteellisella immuniteetilla varustettuja on hyvä varmuudeksi suojella tältäkin tartunnalta, mutta muuten vyöruusun kanssa voi elää normaalia sosiaalista elämää, mikäli oma vointi sen vain sallii.

Mikä laukaisee vyöruusun?

Vyöruusun oireet laukaisevalle viruksen aktivoitumiselle ei aina löydy selittävää tekijää. 

Elimistön puolustuskykyä koettelevat tilanteet, kuten infektiot tai vakavat sairaudet, saattavat innostaa viruksen aktivoitumaan. 

Myös ikääntyminen voi laskea yleistä puolustuskykyä juuri sen verran, että vyöruusulle avautuu mahdollisuus iskeä.

Voiko stressi aiheuttaa vyöruusun?

Nykytiedon mukaan vaikuttaa siltä, että kyllä voi.

Vyöruusun ja vesirokon aiheuttava virus kuuluu herpesvirusten heimoon, ja jo ennestään tunnetaan esimerkiksi huuliherpeksen taipumus “herätä” stressaavissa tilanteissa. 

Tämä on johtanut ajattelemaan, että stressi voisi lehahduttaa myös vyöruusun.

Toisin kuin huuliherpes, vyöruusu ilmaantuu useimmiten yhdelle ihmiselle vain kerran tai huono-onniselle kaksi. Siksi stressin vaikutus vyöruusuun on ollut työläämpi osoittaa.

Esimerkiksi japanilaistutkimuksessa yhteys kuitenkin vaikuttaa ilmeiseltä, ja myös kokemusperäinen tieto tukee ajatusta, että kova henkinen kuormitus voi kuin voikin laukaista vyöruusun.

Onko vyöruusu vaarallinen?

Vyöruusu ei ole henkeä uhkaava sairaus, mutta jos potilaalla on vaikea immuunivajaus esimerkiksi syöpähoitojen tai HIV:n vuoksi, voi tauti koetella elimistöä rajustikin. 

Silmään ilmaantunut vyöruusu on vaarallinen näkökyvylle ja edellyttää rivakkaa hakeutumista lääkäriin. Onneksi vyöruusu yleensä valitsee kohteekseen mieluummin vartalon kuin kasvot tai limakalvot.

Rakkuloihin saattaa myös iskeä bakteeritulehdus, joka hoitamattomana on etenkin pitkäaikaissairaalle vaarallinen ja edellyttää antibioottikuuria. 

Bakteeritulehduksen uhka on hyvä pitää mielessä, jos sairastuneen on vaikeaa huolehtia hygieniastaan, rakkulat ovat helposti hautuvalla alueella tai potilas ei malta jättää rakkuloita rauhaan.

Milloin lääkäriin?

Lääkäriin on hakeuduttava vuorokauden sisällä, mikäli:

• vyöruusu ilmestyy silmiin tai tai niiden lähelle: otsalle, nenään tai poskeen
• sairastuneella on immuunipuutostila esimerkiksi syöpähoitojen, HIV:n tai immuunijärjestelmään vaikuttavan lääkityksen (esim. kortisoni) vuoksi
• särky on sietämättömän voimakasta
• rakkuloita ilmaantuu tavallista laajemmalle, useamman kuin parin kämmenen kokoiselle alueelle.

Miten vyöruusu paranee?

Vyöruusu kestää yleensä 2–4 viikkoa ja paranee itsestään. Paranemista voi nopeuttaa ja oireita lievittää:

• lääkärin määräämillä viruslääkkeillä, kuten asikloviirilla tai valasikloviirilla (aloitettava mahdollisimman pian oireiden havaitsemisesta)
• reseptivapailla kipulääkkeillä (tarkasta käsikauppalääkkeen sopivuus farmaseutilta ja noudata pakkauksen ohjeita)
• lääkärin määräämillä hermokipulääkkeillä, jos kipu on voimakasta.

Vyöruusua hoidettaessa viruslääkkeisiin tarvitaan aina lääkärin resepti. Pitkäaikaissairaalle viruslääke voidaan antaa myös suonensisäisesti.

Vyöruusun aiheuttamien ihorakkuloiden hoito

Rakkuloiden kuivuminen ja paraneminen vie aikansa, eikä sitä juuri voi nopeuttaa. 

Tärkeintä on pitää iho puhtaana ja kuivana, ja tarvittaessa suojata rakkula-alue puhtaalla sidetaitoksella tai hydrokolloidisiteellä. Apteekin henkilökunnalta kannattaa kysyä vinkkejä sopiviin sidoksiin.

Ihon tuntemuksia ja oireita voi koettaa rauhoittaa:

• kutinaa helpottavilla valmisteilla (kysy farmaseutilta sopivaa)
• kylmäpakkauksella tai viileällä suihkulla
• sinkkivoiteella.

Kortisonia sisältäviä voiteita ei saa käyttää vyöruusun hoitoon.

Vyöruusun aiheuttaman hermokivun hoito

Vyöruusu voi vaurioittaa tuntohermoja ja aiheuttaa kovaa, joskus pitkittyvääkin hermokipua. 

Hermosärylle tyypillisiä oireita ovat esimerkiksi:

• terävät, kovat vihlaisut
• tunnottomuus 
• kosketusarkuus, herkkyys esimerkiksi vaatteiden ihokosketukselle
• se, etteivät käsikauppakipulääkkeet vaikuta tehoavan siihen.

Hermosärkyyn on lääkärin työkalupakissa tepsiviä keinoja, eikä sen kanssa kannata jäädä sinnittelemään. 

Kova kipu on aina hyvä syy hakeutua lääkäriin, vaikka vyöruusu olisikin jo tunnistettu ongelman aiheuttajaksi.

Vyöruusurokote

Nykyään rokoteohjelmaan kuuluva vesirokkorokote tulee tulevaisuudessa todennäköisesti vähentämään vyöruusuun sairastumista, mutta nyt “parhaassa vyöruusuiässä” olevat ovat harvoin saaneet sen, eikä siitä ei ole apua vesirokon jo sairastaneelle.

Vyöruusurokote sen sijaan suojaa vyöruusulta varsin tehokkaasti. Sitä suositellaankin kaikille yli 50-vuotiaille suomalaisille ja myös nuoremmille, mikäli heillä on immuunipuolustusta heikentävä sairaus tai lääkitys.

Rokote ei kuulu kansalliseen rokotusohjelmaan, ja on maksullinen. Mikäli sairaus on jo puhjennut, ei rokotuksesta ole hyötyä – se siis tepsii vain ennaltaehkäisevästi.

Asiantuntijana Yliopiston Apteekin farmaseutti Heidi Rautio.